Viron kansallismuseo on myös ihmisten kohtaamispaikka

Viron kansallismuseon uusi ja arkkitehtonisesti näyttävä rakennus ei ole enää monille niin uusi ja tuntematon paikka. Museo on toiminut uusissa ja vaikuttavissa tiloissaan Tartossa jo viimeiset kuusi vuotta. Viron kansallismuseo eli ERM on jo 113-vuotias. Aikoinaan se perustettiin säilyttämään ja esittelemään virolaisia käyttö- ja taide-esineitä. Jännittävä yksityiskohta kansallismuseon historiassa on se, että ERM:n ensimmäinen johtaja (1922–1929) oli arvostettu suomalainen kansantieteilijä Ilmari Manninen. Hän on Viron etnografisen tutkimuksen ja museotyön isä. 

Nykyään museolla on useita tehtäviä: varastointi, konservointi ja tutkimustyö sekä uusien näyttelyiden kokoaminen museon takahuoneissa.

ERM:n perusnäyttely ”Uralin kaiku” on omistettu suomalais-ugrilaisille valtiottomille alkuperäiskansoille, jotka asuvat valtavalla maa-alueella Euraasian pohjoisreunalla. Alue ulottuu Skandinaviasta ja Itämerestä aina Taimõrin niemimaalle ja Siperian Jenisei-joelle saakka. Näyttelyssä on esillä noin kymmenesosa ERM:n suomalais-ugrilaisesta esinekokoelmasta. Näyttelyn painopisteitä ovat suomalais-ugrilaisten kansojen asumukset ympäristöineen ja erilaiset rituaalit. Esillä on esimerkiksi komikansalle tyypillinen mökki, udmurttien aitta, karjalainen sauna, saamelaiskota ja hantikansan perinteinen metsäkylä. Rituaaleista on nostettu esiin täysi-ikäisyyden saavuttamiseen, häihin ja esi-isien muistamiseen liittyvät riitit. Koko näyttelyä yhdistää näyttelytilojen läpi virtaava sininen joki. Äskettäin yksi vierailijoista kuvaili osuvasti ”Uralin kaiku” -näyttelyä: ”Museo on moderni ja sopivasti monipuolinen. Suomalais-ugrilaisten kansojen näyttely on erityisen kaunis elämys, tuntuu melkein kuin kävelisi kulttuurisessa teemapuistossa.”

Toinen perusnäyttely ”Kohtaamisia” esittelee Viron kulttuurihistoriaa ja jokapäiväistä elämää jääkaudesta nykyisyyteen. Yli 3 700 neliömetrin laajuinen näyttely kuljettaa vierailijaa kivikaudesta nykypäivään. Näyttelysalissa on esillä muun muassa Viron ensimmäinen sinimustavalkoinen lippu. Lisäksi voi tutustua kylmän sodan aikakauteen, virolaisen ruokakulttuuriin, rekilauluperinteeseen tai opiskella vaikkapa viittomakieltä. 
 

Mikä parasta, Viron kansallismuseossa on käytössä älylippu, jonka avulla näyttelyesineisiin on helppo tutustua omalla kielellä. Lipulla kosketetaan näyttelyesineiden infotauluja, jolloin teksti muuttuu museovieraan omalle äidinkielelle. ERM:n näyttelyt ovat tietenkin myös suomeksi. Älylippu tallentaa myös kaiken tiedon ja museovierailua voi jatkaa myöhemmin kaikessa rauhassa omalta kotisohvalta.

Vaihtuvat näyttelyt

Ensi vuonna, 2023 museon galleriassa ja vaihtuvien näyttelyiden salissa avataan taas uusia näyttelyitä. ”Oikea keho, väärä keho” -näyttelyssä tutustuttaa katsojan Virossa eri aikoina vallinneisiin ihmiskehon ihanteisiin ja arvostuksiin.

Toukokuussa 2023 avataan ERM:n galleriassa näyttely tuoleista, joita on käytetty virolaisissa maataloissa. Näyttely kootaan museon omista kokoelmista.

ERM on isännöinyt ja tulee jatkossakin isännöimään taide- ja valokuvanäyttelyitä. Museon suuret salit ja näyttelytilat innostavat myös järjestäjiä luomaan rakennukseen uusia mielenkiintoisia näyttelyitä.
 

Tapahtumakeskus

Viron kansallismuseossa järjestetään päivittäin paljon tapahtumia: konferensseja, seminaareja, vastaanottoja ja juhlia, näyttelyiden avajaisia, esityksiä ja konsertteja. Museon ulkoalueella on järjestetty jopa Metallican konsertti.
 

Kansallismuseo ympäristöineen on ollut jo usean vuoden ajan WRC Rally Estonian kisakeskus. Suurin osa ERM:n tapahtumista on kaikkien vierailijoiden ulottuvilla. Tapahtumaohjelma kannattaa tarkistaa ERM:n sivuilta.

Museon ravintola ”Pööripäev” on avoinna museon tavoin tiistaista sunnuntaihin kello 10–18. Ravintolasta avautuu upea näkymä lähiympäristöön. Ruokalista sisältää lämpimät ruoat, leivonnaiset sekä kylmät ja kuumat juomat. Lounasta tarjoillaan arkisin kello 12–15.
 

Museokaupasta voi ostaa mukaan niin matkamuistoja kuin myös virolaista designia, käsityötä ja paikallisia ruokia. Tuotteita on mahdollista tilata myös kotiin museon verkkokaupasta.
 

355 metriä pitkän kansallismuseon vieressä on kansallismuseon Pärimuste-puisto, jossa voi nauttia kävelyretkistä ympäri vuoden. Alueella voi tutustua puiston vanhaan viinakeittiöön, katsella Raadijärvelle pysähtyviä lintuja tai laskea tammia, joita on istutettu alueelle viimeisen kuuden vuoden aikana. Lapsille löytyy leikkipaikka ja vanhemmille oikea vanhan ajan kyläkeinu.

Raadin kartanon alue kutsuu myös päiväkävelylle ja ihmettelemään balttisaksalaisten kadonneita loiston päiviä. Kartanon puistoon on avattu yhteistyössä Tarton taidemuseon kanssa veistospuisto, jossa on näytillä mahtavia patsaita viimeisen kahdeksankymmenen vuoden ajalta.

 

ERM on vain 2,5 kilometrin päässä Tarton keskustasta. Kansallismuseoon voi kävellä tai pyöräillä Roosi-katua pitkin puolessa tunnissa. Museon pihalla on pyöriä varten myös pyöräparkki. Bussilinjoilla 7 ja 25 pääsee myös ERM:iin. Bussi 25:een voi nousta suoraan rautatieasemalta.

Museon A-sisäänkäynnin luona on suuri pysäköintialue henkilöautoille. Museo on esteetön ja sisätiloissa voi liikkua myös pyörätuolilla ja lastenvaunuilla.

ERM:lle on tärkeää vieraiden terveys ja viihtyvyys

Viron kansallismuseolle on erittäin tärkeää vieraiden terveys ja viihtyvyys. Museo onkin erittäin avara ja puhtauteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vieraiden käytössä on myös käsidesiä. Museon työntekijät työskentelevät vain terveinä.

Viron kansallismuseo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10–18.

Lisätietoja: https://www.erm.ee/fi.